Ainakin yhtä kivaa oli Kuopion vierassatamassa kun tapasin vähän iäkkäämmän Kerryleidin.
Haistelimme herkästi toistemme kuonoja ja isäntäkin meni niin sekaisin että ei edes kuvaa huomannut ottaa.
Veneilyä harrastimme tosi aktiivisesti ja pisin reissu oli Tahkon vesireittiä pitkin Nilsiään, yhteensä 400 km edestakaisin. Minusta on tullut todellinen laivakoira.
Tyhmin kokemus oli Kallavedellä Iivarinsalon retkisatamassa yöpyessämme... joltakin naiselta pääsi irti pienikokoinen terrieri ja se syöksyi suoraan kurkkuuni kiinni. Onneksi pienokaisella oli pelastusliivit, joiden kahvasta isäntä sai tuon pahalaisen nostettua pois mylläkästä. En ole herkkä suuttumaan, yleensä käännän selkäni rähisijöille. Mutta kun tullaan suoraan kurkkuun kiinni niin osaan kyllä puolustautua, asettelin juuri omat hampaani pikkumiehen kurkulle, kun isäntä poisti sen pelistä. Onneksi.
Erityiskiitoksen veneretkiltä saa Juankosken Ruukin Kievari. Ystävällistä ja joustavaa palvelua ja todella isot pizzat. Kannattaa poiketa.
