Pakko oli kertoa mitä joutui vielä illasta kokemaan tämä koiraparka. Lähdettiin siis sinne autolenkille, koko porukka ripusti minulle turvavaljaita ja joutui olemaan todella kärsivällinen että saivat ne vihdoin oikeinpäin laitetuksi. Hankalia hommia...
Istuin Valtterin kanssa takapenkillä ja silloin se taas iski, aloin tärisemään ja suuta kuivasi. Äh, ei kuivannut tosiaankaan, kuola rupesi valumaan kuin ne kuuluisat putoukset. Mikähän kumma tuon aiheuttaa? Olisikohan päivällinen raejuusto ollut hieman käynyttä ja pukkasi pientä kankkusta? Mitä olikaan niin hengissä selvittiin ja kun päästiin kotiin niin tuli taas todella riehakas ja riski olo ja hetken riehuttuani pyykkinarussa se tapahtui taas, kehuja tuli jälleen. Helppoa, vaikka ilman käsiä. Shit happens vai miten ne savossa sanookaan.
Kuulin isäntäväeltä että tätä blogiani lukee ainakin kasvattajani Mirka ja iso nippu ukkeja ja mummoja siellä Nilsiässä. Moro teille kaikille ja on kiva tavata Nilsiän väkeä viikonloppuna Emilian synttäreillä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti