tiistai 19. huhtikuuta 2011

Pyykkinarussa tuntee vapauden

Tänään isäntä heräsi vähän myöhemmin ja sainkin nukkua hieman pidempään. Aloitimme aamun taas ulkoilulla ja sama hyytävä tuuli tuntuu jatkuvan edelleen. Ei ole yhtään kivaa kun ei kunnolla kuule mitä ympäristössä tapahtuu.

Isäntä tuli tänään kotiin ruokatunnilla ja toi pussillisen kaikkia 'tarpeellisia' tarvikkeita eläinkaupasta, olivat saaneet tätit myytyä sille vaikka minkälaista vempainta ja ainetta. Puhdistimme korvat ruokkiksella ja se ei ollut minusta yhtään paha juttu, koska eilen illalla alkoi jo hieman toista korvaa kutittelemaan. En ole tosin varma osasiko isäntä niitä kunnolla puhdistaa, kun on vielä nuo korvat liimattu tuohon otsalle. Ei ole ainakaan nyt tarvinnut korvanseutua rapsutella tassulla ja kyllä vanulapuissa näkyi olevan jotakin möhnää, niitä pitikin haistella aika tunteella.

Emäntä sai kummallisen päähänpiston ja laittoi minun talutushihnaan jatkoksi pyykkinarun ja seisoa töllötti pihalla ja katsoi kun juoksentelin ympäriinsä. Ajattelin että palkkioksi tästä teen kakan pihamaalle ja tästäkös emäntä innostui kehumaan, kummallisia nuo ihmiset... ajattelin että kai se sitten on ok kakkia myös ulos ja tein kasan ulos myös iltapäivällä . Riemua tuntui riittävän koko porukalla... kummaa touhua.

Ruokakin alkoi maistua ja söin kupin ensikertaa tyhjäksi. On näköjään pakko, muuten kuppi tuntuu häviävän jos käyn välillä tarkistamassa kodin yleistä tilaa.

Niin, tuli mieleen että eilen illalla kävimme ulkona vielä pimeän aikaan ja oli aika paljon jännittävämpää kuin valoisalla. Ei tuullut niin paljon ja joka puolelta kuului jännittäviä rapsahduksia ja rapinoita. Olin kyllä omasta mielestä aika rohkea ja reipas!

Lähdemme juuri autoajelulle ja käymme kuulemma jo hieman pidemmän lenkin jossakin Prismalla? ja testaamme samalla isännän 'loisto' hankintoja eli valjaat joissa turvavyökiinnitys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti