Silloin minua taas hieman jännitti. Nousimme autosta ulos ja lonkkani rupesivat hieman tärisemään. Piha oli vielä osaksi lumessa, toisin kuin Turussa ollessamme. Koko uusi perheeni rauhoitteli minua ja yhdessä tutustuimme hieman uuden kodin pihaan, ei minua enää paljoa pelottanut... kai.
Nousimme ulkoportaita uuden kodin eteiseen ja silloin taas jänskätti, täristen tutustuin uuteen kotiini hitaasti käyden huoneet läpi yksi kerrallaan. Noin kymmenen minuutin päästä olin saanut käytyä kaikki paikat läpi ja huomasin että tämähän on ihan kiva paikka. Uusi laumani tuntui ihmettelevän että kuinka nopeasti totuinkaan heihin ja meidän yhteiseen kotiin. Sitten rupesinkin kaikkien yllätykseksi loikoilemaan lattialle.
Loppuilta meni hienosti ja opettelimme ruokailutapoja ja kävimme välillä ulkona josta tulikin kamala kiire sisälle tekemään pissa paperille... emäntä yritti selittää että voisi pissata myös ULOS? mitä, eihän siellä ole edes paperia?
Ilta venyi puolille öin ja sitten rupesinkin nukkumaan omalle pedille josta heräsin sunnuntai aamuna, kun uusi perheeni kolisteli kahdeksan maissa. Nukuin koko yön ja edes pissalla en yöllä jaksanut käydä. Pitkä päivä vaati veronsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti